Sulhasen häälook

Alun perin meillä oli ajatuksena, että olisimme vuokranneet sulhasen puvun. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että mieluummin ostetaan puku omaksi, kun meidän puolesta puvun ei tarvitse olla smokki tms. vaan voidaan ostaa ns. peruspuku, jolle tulee myöhemminkin käyttöä.

Lähdimme etsimään sulhaselle harmaata pukua, mutta kauppoja kierrellessä, innostuimmekin enemmän vaaleasta beigestä puvusta. Toisaalta ihan kiva, koska luulenpa, että harvalla vieraalla on vaaleaa pukua. Nyt saa sulhanenkin erottua edukseen! Puku löytyi Dressmani:lta ja hintaa puvulle tuli vain 242,90e. Tässä hinnassa siis mukana myös pukuun kuuluva liivi sekä valkoinen kauluspaita.

Puvun löydyttyä, lähdimme etsimään pukuun tarvittavia asusteita. Teemaväriin sopivat rusetti ja taskuliina löytyivät Haloselta ja näille tuli yhteensä hintaa 32e

väri on kuvassa hieman vääristynyt, oikeasti syvempi violetti

Ostimme sulhaselle myös uudet puvun kengät. Vaaleaan pukuun sopii mielestäni loistavasti ruskea, joten etsimme ruskeita kenkiä. Löysimme mielettömän hienot, Bugatti:n kengät Kookengästä 99,90e ja täysin kenkiin sopivan värisen vyön Sentleman:ista 49,90e.

Vaikka löysimme itse puvun edullisesti, meni sulhasen asusteisiin enemmän kuin ajattelin. Näin ollen kaikkineen puvun hinnaksi tuli 434,7e.

Kiireen tuntua häävalmisteluissa

Olenkin aiemmin kertonut, että Jesse opiskelee merikapteeniksi. Viikon sisällä hän on lähdössä toiseen harjoitteluunsa, joka kestää 6-7 viikkoa. Tämän ajan hän on siis kokonaan pois kotoa. Nyt meinaa iskeä paniikki siitä, että ehdimmekö hoitaa tarvittavat häävalmistelut ennen Jessen lähtöä. Hän palaa kotiin luultavasti heinäkuun alussa ja hääthän ovat jo 15.7. eli sinne ei paljon enää jää aikaa.

Viime viikolla saimme hoidettua esteettömyystodistukset käymällä kirkkoherranvirastossa. Samalla saimme tietää meidän vihkipappimme, joka on vasta aloittamassa Hämeenlinan seurakunnassa toukokuun puolessa välissä. Vielä emme siis papista tiedä muuta kuin, että on miespappi. Lähtiessämme saimme mukaan myös vihkiraamatun. Kirkkoherranvirastosta päästyämme, lähdimme suoraan ajamaan Tampereen ikeaan. Ikeasta ostimme häihin herkkubuffan astiat, viirinauhaa herkkubuffaan, maljakoita, muistikirjan mahdolliseksi vieraskirjaksi sekä kehyksen, johon ajattelin laittaa pöytäjärjestyksen.

Tänään Jesse on isänsä kanssa Tallinnassa hakemassa häihimme alkoholitarjoilua. Itse juon harvoin alkoholia, enkä halua, että meidän häistä tulee mitään pelkkiä ryyppäjäisiä, mutta jonkin verran alkoholia tulee kuitenkin tarjolle. Olemme ajatelleet, että ruuan kanssa ruokajuomat säännöstellymmin ja myöhempää iltaa varten sitten vapaammin juomia. 

Seuraavaksi pitäisi hoitaa Jessen puku. Sitä ei olla katsottu vielä ollenkaan ja se tässä mua eniten ahistaa. Ollaan mietitty, että jos vanha puku on vielä sopiva niin mun puolesta voi tulla sillä, mutta ei oo tosiaan vielä edes testattu. Mikäli puku on sopiva, riittäisi, että hankkii kauluspaidan, liivin ja kravatin. Myös bestmaneille ja sulhaspojille pitäisi katsoa saman väriset kauluspaidat, henkselit sekä rusetit. 

Meidän hääkutsut

Me laitettiin kutsut postiin huhtikuun alussa joten nyt uskallan julkasta tänne kuvaa meidän kutsuista. Mä halusin ehdottomasti askarrella kutsut itse, enkä tilata niitä valmiina. Mä tykkään muutenkin askarrella ja musta on kiva, et vieraatkin näkee, et on nähty vaivaa.

Kutsuja suunniteltiin yhdessä kaasojen ja morsiusneitojen kanssa. Ihastuimme pinterestistä löytämääni kutsukorttiin ja lähdimme siitä rakentamaan meidän kutsukortteja. Kävimme yhdessä Hämeenlinnan askartelukaupassa, josta löysimme suurimman osan tarvikkeista. Violetin satiininauhan ja helmiäispaperin kävin ostamassa ideaparkin sinnellistä. Rahaa askartelutarvikkeisiin meni noin 90€. Hintaa nosti pitsi, jota tarvittiin noin 13 metriä. 

Mun kanssa kutsukortteja askartelemassa oli mun molemmat kaasot ja morsiusneidot. Musta on ihan huippua, et mulla on niin innokkaat apujoukot, et ne on kyllä aina valmiina auttamaan! Työstettiin kutsuja liukuhihna-taktiikalla, jossa jokaisella oli oma osa-alue mitä hoiti. Mä vastasin kaikesta leikkaamisesta, koska muut halus et on mun vastuulla, tuleeko reunoista suoria :D Onneks kutsukortit olivat valmiita korttipohjia, mutta paperille tulostetut kutsun sisältö-tekstit ja info täytyi leikellä. Vaikka meitä oli 5 tyttöä tekemässä, aikaa 45 kutsukortin askarteluun meni noin 7 tuntia. Onneksi on mahtava porukka niin ei tosiaan tuntunu, et olis niin kauan niitä tehty. Ilmapiiri oli tosi rento, eikä otettu kutsuista turhia paineita. Aateltiin et ihan sama, vaikka joku reuna olisi vinossa tms. Kutsuista saa näkyä, että ne ovat itse tehtyjä :) 

Olen lopputulokseen super tyytyväinen! Kutsuista tuli just semmosii, kun mä halusinkin :)